Piispainkokous / 02/08/2011


8 §
<2011-00047> Kanttorin virkaan kelpoistava tutkinto, jatkoseuranta; Examen som ger behörighet för kantorstjänst, fortsättningsuppföljning

Piispainkokous hyväksyi helmikuun 9 päivänä 2010 säädöksen kanttorin virkaan kelpoistavista tutkinnoista. Päätöksen ja valmistelun taustalla oli piispainkokouksen 2006 asettaman kanttorityöryhmän vuonna 2008 luovuttama mietintö. Lisäksi kirkolliskokous oli keväällä 2009 pyytänyt piispainkokous harkitsemaan, antavatko nykyiset kanttoreiden kelpoisuusvaatimukset riittävät edellytykset monipuoliseen musiikkielämään ja jumalanpalvelusmusiikin kehittämiseen. Taustalla olleessa valiokuntamietinnössä käsikirjavaliokunta piti toivottavana, että aloite kanttorien kelpoisuusvaatimusten monipuolistamisesta etenisi piispainkokouksessa.

Helmikuussa 2010 tehdyn kelpoisuuspäätöksen perimmäisenä tarkoituksena oli vahvistaa musiikkikasvatuksen osaamista kanttorikunnassa siten, että jatkossa ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan eli ns. B-kanttorin virkaan voitaisiin valita henkilö, joka on opiskellut pääaineenaan musiikkikasvatusta. Aiemmin pääaineena tuli kysymykseen vain kirkkomusiikki. Muilta osin kelpoisuusvaatimukset säilyivät pääosin entisellään. Säädöksen tarkoituksena on myös varmistaa, että jatkossakin jokainen kanttorin virkaan kelpoinen kykenee – viran tasosta riippumatta – suoriutumaan kirkkojärjestyksen 6 luvun 30 §:ssä mainituista kanttorin tehtävistä.

Piispainkokouksen valmistelussa kävi ilmi, että kanttorin viran osalta piispainkokouksen kelpoisuuspäätöksen kirjoittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Muista viroista poiketen kanttoreilla on yhden pätevyystason sijasta kolme eri tasoa. Kaikkiin on erilaiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi osaavien ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien kanttoreiden kouluttamiseksi ja ajoittaisen kanttoripulan helpottamiseksi vuosien 1980–2003 aikana järjestettiin erilaista kelpoistamiskoulutusta eri tasoille, eikä voida ajatella, että uusilla päätöksillä näiden koulutusten antama kelpoisuus kumottaisiin.

Tästä on seurannut, että kanttoria valittaessa on vaikeaa selvittää, mikä koulutus antaa kelpoisuuden mihinkin kanttorin virkaan. Erilaisten kelpoisuuden antavien poikkeuskoulutusten luetteleminen samassa päätöksessä oli hankalaa, mutta siihen pyrittiin, koska tämä helpottaa kanttorin vaalien valmistelua seurakunnissa, kun kaikki kelpoisuuden antavat koulutukset on koottu samaan päätökseen ja siinä erikseen lueteltu.

Lisäksi kanttoreiden kelpoisuuspäätös kirjoitettiin uusimuotoisesti siten, että se vastaa muodoltaan muita piispainkokouksen kelpoisuuspäätöksiä. Kaikkien muiden virkojen osalta piispainkokouksen kelpoisuuspäätöksessä luetellaan sekä kelpoisuuden antava tutkinto (esim. teologian maisterin tutkinto) että opinnot, joiden tulee sisältyä tuohon tutkintoon (esim. 100 op teologisia, 30 op vanhojen kielten ja 20 op soveltavia opintoja).

Kanttoreiden kelpoisuuspäätös kirjoitettiin tämän mallin mukaisesti. Päätöksen 1 §:ssä määriteltiin opinnot, joiden tulee sisältyä (tutkintonimikkeestä riippumatta) jokaiseen kanttorinvirkaan vaadittavaan tutkintoon ja päätöksen 2–4 §:ssä määriteltiin tutkinnot, jotka antavat kelpoisuuden kussakin pykälässä mainittuun kanttorinvirkaan.

Päätöksen valmistelussa kuultiin laintarkastustoimikuntaa ja Kanttorikoulutustoimikuntaa.

Tarkennuksia piispainkokouksen antaman säädökseen (KS 108)

Päätöksen jälkeen on käyty keskustelua eräistä päätöksen yksityiskohtiin liittyvistä tulkinnoista. Seuraavaksi otetaan esille neljä kysymystä ja esitetään niihin vastaus.

1. Kysymys opintojen ja tutkintojen suhteesta. Uusi päätös on muodoltaan sellainen, että ensin säädöksen 1 §:ssä luetellaan opinnot, joiden tulee sisältyä kaikkiin kanttorin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin, ja sen jälkeen 2–4 §:ssä luetellaan tutkinnot, jotka antavat kelpoisuuden kussakin pykälässä mainittuun kanttorin virkaan. Päätöksen 1 § koskee siten 2–4 §:ää ja sisältyy niihin: 2 §:ssä mainittuihin tutkintoihin tulee sisältyä integroituna kaikki 1 §:ssä mainitut opinnot. Sama koskee 3–4 §:ssä mainittuja tutkintoja. Säädöksen lyhentämiseksi ja toiston välttämiseksi 2–4 §:iin ei ole erikseen kirjattu 1 §:ää. Johtolauseen perusteella 1 § kuitenkin koskee kaikkia 2–4 § mainittuja tutkintoja. Siten 1 §:ssä ei ole kyse erillisestä opintokokonaisuudesta, vaan opinnoista jotka sisältyvät integroituna 2–4 §:ssä mainittuihin tutkintoihin.

2. Kysymys opintojen tasosta. Päätöksen 1 §:ssä säädetään välttämättömistä opinnoista, mutta ei mainita erikseen niiden tasoa. Selvää on kuitenkin, että 1 §:ssä säädettyjen opintojen on oltava korkeakoulutasoisia sekä 2 §:n mukaisessa B-kanttorin virkaan kelpoistavassa tutkinnossa että 3 §:n mukaisessa A-kanttorin virkaan kelpoistavassa tutkinnossa. Tämä johtuu 1 §:n 1 momentin johdantolauseesta: ”Kanttorin virkaan vaadittavan tutkinnon, joka on suoritettu 31.7.2010 jälkeen, tulee sisältää [seuraavat opinnot]”. Samasta syystä 4 §:n mukaisessa C-kanttorin virassa opintojen tulee olla ammattikorkeakoulutasoisia.

3. Kysymys puuttuvien opintojen täydentämisvaatimuksesta. Uuden päätöksen 1 §:n 2 momentissa säädetään vaatimus täydentää puuttuvat opinnot, milloin 1 §:n 1 momentissa luetellut opinnot eivät kaikilta osin sisälly suoritettuun tutkintoon: ”Tutkinnon lisäksi tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut opinnot, jolleivät opinnot ole sisältyneet suoritettuun tutkintoon.”

Täydentävän 2 momentin tarkoituksena on säätää 1 momentti ehdottomaksi minimiksi siten, että kaikkien 1 momentissa suoritettujen opintojen tulee sisältyä suoritettuun tutkintoon. Yksin tutkintonimike (esimerkiksi musiikin maisterin tai kasvatustieteen maisterin tutkinto) ei tuo kelpoisuutta pelkän nimikkeen perusteella, vaan tutkinnon tulee sisältää kaikilta osin 1 §:n 1 momentissa mainitut opinnot. Kyseinen 1 §:n 2 momentti on samalla yhteydessä 5 §:ään, jossa säädetään ulkomailla suoritettavien tutkintojen rinnastamisesta. Siten 2 momentin tarkoituksena on helpottaa ulkomailla suoritettavien tutkintojen rinnastamisen vertailua. Kun ulkomailla kirkkomusiikin tutkinnon suorittanut henkilö hakee tutkintonsa rinnastamista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kanttorin virkaan kelpoistavaan tutkintoon, rinnastuspäätöstä tehdessä on arvioitava, sisältyvätkö ulkomailla suoritettuun tutkintoon 1 §:ssä määritellyt opinnot.

4. Kysymys musiikin maisterin tutkinnon pääaineesta. Uuden päätöksen 2 § 1 momentin 1 kohdan mukaan ylempään korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antaa kelpoisuuden 31.7.2010 jälkeen suoritettu ”musiikin maisterin tutkinto”.

Tällä tarkoitetaan Sibelius-Akatemiassa suoritettua tutkintoa, jossa pääaineena on joko kirkkomusiikki tai musiikkikasvatus. Muita pääaineita ei tarkoiteta.

Pääaineen, koulutusohjelman tai vastuulaitoksen nimeä ei ole päätökseen erikseen kirjattu. Tämä johtuu erityisesti siitä, että oppilaitosten sisällä koulutusohjelmia, laitosjakoa ja jopa olemassa olevia pääaineita koskevat nimikkeet vaihtuvat nykyisin verrattain usein. Jos esimerkiksi kelpoisuusvaatimukseksi määritellään ”kirkkomusiikin osastossa suoritettu musiikin maisterin tutkinto” tai ”kirkkomusiikin koulutusohjelmassa suoritettu musiikin maisterin tutkinto” kelpoisuusvaatimus tulee riippuvaiseksi oppilaitoksen sisäisestä osastojaosta tai koulutusohjelmasta, jonka muuttuessa piispainkokouksen kelpoisuuspäätös vanhentuu. Esimerkiksi 1.8.2011 jälkeen Sibelius-Akatemiassa ei enää ole kirkkomusiikin osastoa, eikä tämän hetkisen tiedon mukaan kirkkomusiikin koulutusohjelmaa, mitkä mainitaan vanhemmissa piispainkokouksen kelpoisuuspäätöksissä. Kirkkomusiikin koulutusohjelman mukaista koulutusta annettaneen tulevaisuudessa kirkkomusiikki -nimisessä oppiaineessa. Tästä huolimatta voidaan kysyä, tulisiko piispainkokouksen selvyyden vuoksi määritellä tarkemmin kanttorin virkaan kelpoistavan musiikin maisterin tutkinnon pääaineiksi kirkkomusiikki ja musiikkikasvatus.

5. Kysymys tutkinnon ja opintojen suhteesta A-kanttoritutkinnossa. Säädöksen 3 § 1 momentin 1a -kohdan mukaan ns. A-kanttorin virkaan antaa kelpoisuuden B-kanttorin virkaan kelpoistavan tutkinnon lisäksi tai siihen sisältyen Sibelius-Akatemian perustutkinnon ylimmällä, tasolla A suoritetut kuoronjohdon, laulun tai urkujensoiton ”opinnot”. Tämän sanamuodon nojalla ei ole mahdollista sellainen tulkinta, että kelpoisuuden antaisi pelkkä tutkinto, so. yhden päivän aikana arviointityöryhmälle annettu näyttötutkinto ilman kokonaisuuteen liittyviä opintoja.

Piispainkokouksen oma tarkoitus käy selväksi edellisestä kuvauksesta. Samalla on kuitenkin syytä selvittää, käykö säädöksen antajan eli piispainkokouksen oma tarkoitus päätöksestä selväksi vai tulisiko säädökseen tehdä selvyyden vuoksi teknisluonteisia tarkennuksia. Luontevaa on, että jos on tarvetta selvitykselle, sen tekeminen annetaan piispainkokouksen asettamalle kanttorikoulutustoimikunnalle, jossa on kouluttavien oppilaitosten, opiskelijoiden ja kirkon edustus ja asiantuntemus.

Käsittely; Behandling:

Revon ja Jolkkosen esittelypuheenvuorojen lisäksi puheenvuoroja käyttivät Ala-Prinkkilä, Häkkinen, Laxell, Niskanen ja Nurminen.

Keskustelussa todettiin, että kanttorikoulutus on perinteisesti ollut monimutkainen tilkkutäkki. Tuomiokapituleissa tapahtuvaa kanttorin vaalin valmistelua varten tarvitaan selkeä säädös, johon on koottu kaikki koulutukset. Selkeän ja tyhjentävän säädöksen tarve on vieläkin suurempi, jos kanttorin vaalin valmistelu siirtyy seurakuntiin. Lisäksi tämän valmistelun ja päätösesitysten taustalla on Sibelius-Akatemiassa käynnissä oleva voimakas rakennemuutos ja säästöpaineet, joista ei ollut tarkkaa käsitystä säädöstä valmisteltaessa ja joka yhä jatkuu. Keskustelussa todettiin, että kirkon kannalta on tärkeää, että pidetään kiinni olemassa olevista kanttoreiden koulutusta koskevista sopimuksista. Kanttorikoulutustoimikunta voi selvittää, riittääkö tässä valmistelussa annettu tulkinta piispainkokouksen omasta säädöksestä vai onko tarvetta sellaisen uuden säädöksen valmistelulle, johon on tehty teknisluontoisia tarkistuksia.

Päätösehdotus; Beslutsförslag:
1. Todetaan, että yllä kohdissa 1–5 esitetty tulkinta vastaa tarkoitusta, joka piispainkokouksella oli säädöstä antaessaan;
2. pyydetään kanttorikoulutustoimikuntaa seuraamaan piispainkokouksen päätöksen soveltamista kanttorikoulutusta antavissa oppilaitoksissa; ja
3. pyydetään kanttorikoulutustoimikunnalta elokuun 1 päivään mennessä selvitys mahdollisesti tarkentavia tulkintoja vaativista kohdista. Selvitykseen tulee sisältyä arvio siitä, onko piispainkokouksen tarpeen tehdä säädösteknisiä tarkennuksia kanttoreiden kelpoisuusvaatimuksia koskevaan säädökseen (KS 108).
1. Mötet konstaterar att tolkningen i punkt 1–5 ovan motsvarar det som biskopsmötet avsåg när bestämmelsen gavs,
2. kantorutbildningskommittén ombeds följa upp tillämpningen av biskopsmötets beslut i de läroanstalter som ger kantorsutbildning och
3. Kantorsutbildningskommittén ombeds före den 1 augusti ge en utredning över punkter som eventuellt behöver preciserande tolkningar. Utredningen ska inkludera en bedömning av huruvida biskopsmötet behöver göra lagstiftningstekniska preciseringar i bestämmelsen om kantorsbehörighet (KF 108).

Päätös; Besluts:
Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti.
Beslutsförslaget godkändes enhälligt.

Toimenpiteet; Åtgärder:
Päätös Kanttorikoulutustoimikunnalle
Beslut (på finska) till kantorutbildningskommittén

Liite
Piispainkokouksen päätös kanttorinvirkaan vaadittavista tutkinnoista
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2010
________
Piispainkokous on kirkkolain 2 luvun 3 §:n 2 momentin ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentin sekä 41 §:n 1 momentin nojalla päättänyt seuraavaa:
1 §
Kanttorinvirkaan vaadittavan tutkinnon sisältö
Kanttorinvirkaan vaadittavan tutkinnon, joka suoritettu 31.7.2010 jälkeen tulee sisältää:
1) jumalanpalvelusmusiikin, kirkollisten toimitusten ja seurakunnan tilaisuuksien musiikin opintoja, joihin sisältyy eri tyylein toteutettavia lauluun, musiikinjohtoon ja urkujensoittoon sekä soittimien hoitoon ja huoltoon liittyviä opintoja, yhteensä vähintään 90 opintopistettä;
2) raamattutietoon, kirkon tunnustukseen ja jumalanpalveluselämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 10 opintopistettä;
3) rippikouluopetukseen ja musiikkikasvatukseen seurakunnassa liittyviä pedagogisia opintoja yhteensä vähintään 10 opintopistettä;
4) vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy kirkkomusiikin soveltavia opintoja sekä päätoiminen ohjattu harjoittelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa.
Tutkinnon lisäksi tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut opinnot, jolleivät opinnot ole sisältyneet suoritettuun tutkintoon.
2 §
Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorinvirka
Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot:
1) 31.7.2010 jälkeen suoritettu: 2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
3 §
Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka
Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot
1) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon lisäksi tai siihen sisältyen 2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
4 §
Muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorinvirka
Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua muuta tutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot:
1) 31.7.2010 jälkeen suoritettu: 2) Ennen 1.8.2010 suoritettu:
5 §
Ulkomailla suoritetut tutkinnot
Ulkomailla suoritettujen musiikin tutkintojen ja opintojen tunnustamisesta, rinnastamisesta ja hyväksymisestä päättää kirkkohallitus siten kuin siitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään.
6 §
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2010.
Tällä päätöksellä kumotaan piispainkokouksen 14 päivänä helmikuuta 2006 antama päätös kanttorin virkaan vaadittavista tutkinnoista (kirkon säädöskokoelma nro 104).
Tätä päätöstä sovelletaan kanttorinvirkaan, jonka täyttämisestä tehdään päätös tämän päätöksen voimaantulon jälkeen.
Tämän päätöksen voimaantulo ei vaikuta jo virassa olevien kanttoreiden kelpoisuuteen.
Opiskelijaan, joka on aloittanut opinnot ennen tämän päätöksen voimaantuloa, voidaan soveltaa heinäkuun 31 päivään 2011 saakka tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2010

Arkkipiispa Jukka Paarma
Piispainkokouksen sihteeri Jari Jolkkonen


Liite piispainkokouksen päätösehdotukseen 9.2.2010 kanttorinvirkaan vaadittavista tutkinnoista:
Ote kirkon säännöskokoelman Nro 66:sta:
Kirkon säädöskokoelma Nro 66
Piispainkokouksen päätös kanttorin virkaan vaadittavista tutkinnoista
Annettu Jyväskylässä 21 päivänä syyskuuta 1994
________
Piispainkokous on kirkkolain 2 luvun 3 §:n 2 momentin ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 41 §:n 1 momentin nojalla antanut seuraavat määräykset:
– – – – – – – –
3 §
Virkaan, johon vaaditaan ylimmän asteen kanttorin tutkinto, antavat kelpoisuuden 2 §:ssä tarkoitetun musiikin kandidaatin tutkinnon lisäksi siihen sisältyvinä tai erikseen suoritetut seuraavat opinnot Sibelius-Akatemian lukuvuosille 1988–1995 hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaan:

VAIHTOEHTO A
Joko a) 1) kaksi seuraavista opintojaksoista: urkujensoitto 3, laulu 3 ja kuoronjohto 3, ja
2) urkujensoittoon, lauluun, kuoronjohtoon, projektiin tai kirkkomusiikin tutkimukseen painottuvat syventävät opinnot tai syventämiskohteen opinnot, sekä
3) opintojakso, joka on yksi seuraavista: urkujensoitto 4, laulu 4, kuoronjohto 4, eikä sisälly kohdassa 2. tarkoitettuihin opintoihin.
tai b) Sibelius-Akatemian solistisen tai esittävän taiteen koulutusohjelman urkujen instrumenttiryhmän opintosuoritus Urkujensoitto A.
tai c) Sibelius-Akatemian solistisen tai esittävän taiteen koulutusohjelman laulun instrumenttiryhmän opintosuoritus Laulu A.
tai d) Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman kuoronjohdon suuntautumisvaihtoehdon opinto­suoritus Kuoronjohto A.
    VAIHTOEHTO B
    2 §:ssä tarkoitetun tutkinnon ennen 1 päivänä elokuuta 1988 suorittaneiden osalta Sibelius-Akatemian lukuvuoden 1987–1988 opetussuunnitelman mukaisesti suoritettuina

    Joko 1a) Sibelius-Akatemian solistisen koulutusohjelman ylin aineopintosuoritus urkujensoitossa tai laulussa,
    tai 1b) Sibelius-Akatemian orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman kuoronjohtajan suuntautumisvaihtoehdon erityiset aineopinnot.

    sekä 2a) Kirkkomusiikin koulutusohjelman erityiset pakolliset aineopinnot jossakin muussa suuntautumisvaihtoehdossa kuin siinä, jonka mukaisesti 2 §:ssä sanottu tutkinto on suoritettu,
    tai 2b) solistisen koulutusohjelman syventävät opinnot ja niihin liittyvät aineopinnot pääaiheena urkujensoitto tai laulu,
    tai 2c) orkesterin- ja kuoronjohdonkoulutusohjelman kuoronjohdon syventävät opinnot ja niihin liittyvät aineopinnot.